torstai 25. elokuuta 2016

Arjessa kohti parempaa jaksamista, hyvinvointia ja aineenvaihduntaa


Olemme usein hyviä suorittamaan asioita ja helposti heittäydymme mittaamaan elämäämme tekemisiemme ja saavutustemme kautta. Kehon signaalien kuuntelu voi jäädä taka-alalle, kun paahdetaan tekemässä työtä, huolletaan kotia, hoidetaan lapsia, tavataan ihmisiä, kehitetään itseä ja treenataan. Nämä kaikki asiat ovat hyviä, kunhan niillä on sopiva tasapaino elämässä. Jos elämä on pelkkää tekemistä ja suorittamista, käy helposti niin, että sympaattinen hermojärjestelmämme ottaa vallan ja kehoon syntyy stressireaktio. Pitkäaikainen stressireaktio aiheuttaa ongelmia niin kehon aineenvaihdunnalle kuin muullekin toiminnalle. Ruuansulatus häiriintyy, sokeriaineenvaihdunta muuttuu, kehoon kertyvien kuona-aineiden poistuminen heikkenee, lihakset jäykistyvät jännityksestä sekä mieli kiristyy ja sumeutuu.



Kehon kertomia signaaleja on mahdollista oppia kuuntelemaan ja kunnioittamaan omassa toiminnassaan. Kehotietoisuus kannustaa tarjoamaan omalle keholleen sitä, mitä se milläkin hetkellä tarvitsee, on kyse sitten kehon asennosta, harjoittelusta, arkipäivän askareista tai ruokavaliosta. Oman kehon kuuntelun kautta on mahdollista elää hetkessä sekä nauttia juuri niistä asioista, joita kussakin hetkessä on tarjolla. 

Rentoutuminen, meditaatio, hengitysharjoitukset ja jooga auttavat kaikki lisäämään tietoisuutta omasta kehosta. Nämä harjoitukset ovat välineitä, joiden avulla voi saada rauhoitettua ajatusten virtaa ja herkistyttyä kuuntelemaan kehonsa viestejä. Kun kehonsa tuntee, on helpompi tehdä omaa hyvinvointia tukevia valintoja arjessa.


 

Toimistotyöläisen asento voi helposti päivän mittaa lysähtää niin, että hartiat työntyvät eteen, nousevat korviin ja selkä pyöristyy. Kehotietoisuuden kautta voi oppia aistimaan vääränlaista asentoa ja luonnostaan korjaamaan sitä ryhdikkäämmäksi päivän aikana. Mitä sitten tulee fyysiseen harjoitteluun työpäivän jälkeen, voi se joko edistää tai hidastaa päivästä palautumista. Jos harjoittelun jälkeinen olo tuntuu väsyneeltä ja kireältä, on kyseessä ollut liian rankka harjoitus. Kiireen ja väsymyksen keskellä on viisaampaa tehdä lempeämpää ja rentouttavampaa harjoittelua fyysisten ponnisteluiden sijaan. Silloin sympaattisen hermoston aiheuttamaa stressivaikutusta saadaan hillittyä ja aineenvaihduntaa tukevan parasympaattisen hermoston herääminen auttaa kehoa kohti tasapainoa. Päivän syömisten jälkeen taas voi tunnustella, miltä keho ja olo tuntuvat, ja sitä kautta päätellä millaiset ruokailutottumukset sopivat parhaiten oman hyvän olon saavuttamiseen.


Jotta saisimme vaalittua tasapainoa niin kehossa kuin mielessäkin, on hyvä muistaa tarjota itselleen tarpeeksi rentoutumishetkiä ja päästää irti ylisuorittamisesta. Kehon rentoutuessa parasympaattinen hermojärjestelmä pääsee myös aktivoitumaan. Sitä kautta keho ja mieli voivat paremmin ja arjen tekemisestä voi nauttia eri tavalla. Työpäivän jälkeen voi esimerkiksi nostaa jalat ylös ja rentoutua syvien hengitysten avulla 10 minuutin ajan päästäen samalla irti päivän tapahtumista. Kehon rentouden ja kuuntelun kautta voi helpommin olla tässä hetkessä ja nauttia siitä, mitä itsellä on. 


Omat sisäiset tuntemukset ohjaavat meitä parhaiten oikeaan suuntaan arkipäiväisissä valinnoissamme. Elämä on tässä ja nyt, ei eilisessä eikä huomisessa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti