Siirry pääsisältöön

Tekstit

Ruuhkavuosien ruokavalio

Uusimmat tekstit

Olen kamala jännittäjä! Mikä siihen auttaa?

Tunnustan teille yhden asian: olen krooninen jännittäjä ja jännitän oikeastaan ihan kaikkea. Jännitän ihmisten ilmoille menoa, uusien ihmisten tapaamista, lääkäriä, Zoomissa puhumista, Youtube-videoiden tekoa, joogatuntien pitämistä ja kauppaan menoa. Saattaa kuulostaa hullulta ihmisen kohdalla, joka on valinnut työn ihmisten parissa ja ohjaa ryhmiä. Mutta näin asia kuitenkin on. Olen sosiaalinen ja rakastan ihmisten kanssa olemista. En voisi kuvitellakaan yksinäistä työtä ilman ihmiskontakteja. Kuormitun kuitenkin sosiaalisesta kanssakäymisestä ja kaipaan vastapainoksi rauhoittumista ja omaa aikaa. Miten sitten selviän ihan arkisissa tilanteissa, kun syke alkaa nousta, lihakset jännittyvät, kädet hikoavat ja hengitys muuttuu pinnalliseksi?  Ensinnäkin koitan muuntaa jännityksen energian itsessäni positiiviseksi voimaksi. Pyrin mielessäni kääntämään jännityksen niin, että se muuttuu innostukseksi. Silloin jännityksestä tulee paljon kivempaa. Aina se ei onnistu ja lamaannun, mutta mitä

7 peruselementtiä hyvinvointiin ja jaksamiseen arjen pyörteissä

Herättelin pitkään hiljaiseloa viettänyttä blogiani taas eloon. Blogin ulkomuoto ja nimi ovat hieman muuttuneet, mutta vanhat postaukset synnytyksen jälkeisistä aiheista ovat edelleen saatavilla.  Viimeksi kirjoittelin noin neljä vuotta sitten, kun esikoiseni oli alle 1-vuotias. Nyt lapseni ovat 2- ja 4-vuotiaita ja arki on lennokasta, mutta on myös helpottunt paljon vauva-ajoista. Palasin takaisin fysioterapiaopintojeni pariin tämän vuoden alusta ja neljän vuoden kotona olon jälkeen se tuntui aivan mahtavalta. Myös joogakursseja ja - tunteja olen pitänyt sekä livenä että verkon kautta.  Tässä postauksessa ajattelin vähän käydä läpi peruselementtejä, miten hyvinvointia ja jaksamista voisi tukea kiireisen arjen pyörteissä. Postauksesta saat myös vähän kuvaa siitä, mitä tuleman pitää eli aihealueita , joihin tulen syventymään tulevissa postauksissa.  Hyvinvointiani tukevat asiat arjen pyörteissä: 1. Nukkuminen Uni on hyvin tärkeää arjessa jaksamisessa ja mielen kannalta. Nukkuneena on pa

Millainen joogatunti on sinulle sopivin?

Minulta kysellään useasti, mitä joogamuotoa voisin suositella, millainen tunti sopisi parhaiten aloittelijoille, mikä sopisi jäykällä kropalle tai mikä tepsisi kipeään selkään. Tässä postauksessa esittelen erilaisia tavanomaisia joogamuotoja ja toivon, että saisit kirjoituksesta apua valitessasi sopivaa harjoitusta itsellesi. Koitan kertoa tunneista mahdollisimman maanläheisesti ja selkeästi. Filosofinen tausta ja historia harjoitukseen aukeavat usein hiljalleen ja omasta kiinnostuksesta käsin. Joogalajeja on monia muitakin kuin nämä alla mainitut, mutta listasin erityisesti Tampereen alueella tarjolla olevia yleisimpiä lajeja.  Olen kokenut kaikkien joogalajien parantavan kehon ja mielen hyvinvointia. Erilaisissa kipu- ja jäykkyystiloissa sekä erilaisissa elämäntilanteissa jooga on erinomainen apu tuomaan parannusta hyvinvointiin. Todellista itseään etsivälle joogan kautta saattaa löytyä vastauksia myös erilaisiin kysymyksiin. Esimerkiksi mihin suuntaan elämäänsä kannattaisi v

(Jooga)kuulumisia ja muutoksia kahdeksan kuukautta synnytyksen jälkeen

Vauvani on nyt kahdeksan kuukauden ikäinen ja meillä riittää päivissä touhua. Menemme ruokailuista ja päiväunista toiseen ja siinä välissä leikimme. Välillä tapaamme ystäviä ja käymme joka viikko muskarissa ja vauvauinnissa. Omaksi yllätyksekseni viihdyn hyvin kotona. Tämä onkin ainutlaatuista aikaa saada seurata oman lapsensa kehitystä ja kasvua sekä luoda yhteyttä hänen kanssaan.  Mielestäni arjen keskellä  on hyvin tärkeää  vaalia omaa hyvinvointiaan ja tehdä asioita, jotka ovat itselle mielekkäitä. Ne auttavat pitämään yllä energiaa ja hyvää oloa, jota voi sitten suunnata omalle pienokaiselleen. Myös lapsi oppii, että aikuisella on omat juttunsa ja hän pitää itsestään huolta. Tietysti minun on helppo puhua yhden lapsen äitinä oman ajan ottamisesta. Useamman lapsen sekä vanhemman lapsen kohdalla homma on jo varmasti hieman mutkikkaampaa, mutta puhun ainakin omasta tämän hetkisestä kokemuksestani käsin.  Päiväuniajat pyrin rauhoittamaan vain ja ainoastaan itselleni.

Arjessa kohti parempaa jaksamista, hyvinvointia ja aineenvaihduntaa

Olemme usein hyviä suorittamaan asioita ja helposti heittäydymme mittaamaan elämäämme  tekemisiemme ja saavutustemme kautta. Kehon signaalien kuuntelu voi jäädä taka-alalle, kun  paahdetaan tekemässä työtä, huolletaan kotia, hoidetaan lapsia, tavataan ihmisiä, kehitetään itseä ja treenataan. Nämä kaikki asiat ovat hyviä, kunhan niillä on sopiva tasapaino elämässä. Jos elämä on pelkkää tekemistä ja suorittamista, käy helposti niin, että sympaattinen hermojärjestelmämme ottaa vallan ja kehoon syntyy stressireaktio. Pitkäaikainen stressireaktio aiheuttaa ongelmia niin kehon aineenvaihdunnalle kuin muullekin toiminnalle. Ruuansulatus häiriintyy, sokeriaineenvaihdunta muuttuu, kehoon kertyvien kuona-aineiden poistuminen heikkenee, lihakset jäykistyvät jännityksestä sekä mieli kiristyy ja sumeutuu. Kehon kertomia signaaleja on mahdollista oppia kuuntelemaan ja kunnioittamaan omassa toiminnassaan. Kehotietoisuus kannustaa tarjoamaan omalle keholleen sitä, mitä se milläkin hetkellä

Venytystekniikka, jolla saavutat liikkuvuutta nopeammin ja tehokkaammin

Olen monesti käyttänyt apuna yksittäisissä venytyksissä sekä joogaharjoituksessa pnf-menetelmää  (proprioceptive neuromuscular facilitation).  Pnf-menetelmä tuo tehoa venytykseen ja auttaa saamaan aikaan liikkuvuutta nopeammin.  Venytysmenetelmä perustuu lihaksissa oleviin jännitystä aistiviin Golgin jänne-elimiin. Ne  varmistavat, että lihas ei jännity / kiristy liikaa, jotta lihaksen kiinnityskohta luussa ei vaurioituisi. Kun jänne-elimet huomaavat lihaksen kiristyvän liikaa, ne lähettävät keskushermoston kautta rentoutumiskäskyn kohdelihakselle.  Golgin jänne-elimet, jotka siis edistävät lihaksen rentoutumista, aktivoituvat lihasta venytettäessä. Jänne-elimiä voidaan kuitenkin rekrytoida lisää, jolloin päästään entistä syvemmälle venytykseen tai asentoon.  Miten tämä sitten tapahtuu?  1. Ensin annetaan halutun lihasryhmän esim. takareisien venyä siihen asti, kunnes alkaa tuntumaan kireyttä. Eli viedään venytys siihen asti, mihin lihas antaa periksi.  2. T