Siirry pääsisältöön

Olen kamala jännittäjä! Mikä siihen auttaa?

Tunnustan teille yhden asian: olen krooninen jännittäjä ja jännitän oikeastaan ihan kaikkea. Jännitän ihmisten ilmoille menoa, uusien ihmisten tapaamista, lääkäriä, Zoomissa puhumista, Youtube-videoiden tekoa, joogatuntien pitämistä ja kauppaan menoa. Saattaa kuulostaa hullulta ihmisen kohdalla, joka on valinnut työn ihmisten parissa ja ohjaa ryhmiä. Mutta näin asia kuitenkin on. Olen sosiaalinen ja rakastan ihmisten kanssa olemista. En voisi kuvitellakaan yksinäistä työtä ilman ihmiskontakteja. Kuormitun kuitenkin sosiaalisesta kanssakäymisestä ja kaipaan vastapainoksi rauhoittumista ja omaa aikaa.

Miten sitten selviän ihan arkisissa tilanteissa, kun syke alkaa nousta, lihakset jännittyvät, kädet hikoavat ja hengitys muuttuu pinnalliseksi? 

Ensinnäkin koitan muuntaa jännityksen energian itsessäni positiiviseksi voimaksi. Pyrin mielessäni kääntämään jännityksen niin, että se muuttuu innostukseksi. Silloin jännityksestä tulee paljon kivempaa. Aina se ei onnistu ja lamaannun, mutta mitä enemmän sitä harjoittelee, sitä paremmin se alkaa sujua.

Myös itsensä altistaminen jännittäville tilanteille auttaa hiljalleen asiaan. Kun vaikkapa esiintyy tai tapaa uusia ihmisiä jatkuvasti, alkaa se tulla tutummaksi ja tilanteissa on hiljalleen helpompi olla. 

Jännittäminen on kuitenkin välillä kuormittavaa, joten tarvitaan rauhoitus- ja palautumiskeinoja arjessa toteutettaviksi. Alla listaan joitain keinoja, joita hyödynnän itseni rauhoittamiseksi ja tilanteista selviämiseksi. 

Vagus-hermon aktivoiminen 

Vagus-hermon vatsan puoleinen haara vastaa rentoutumisesta ja rauhoittumisesta. Kun hermon haara on aktiivinen, olemme kuin kotonamme, aivomme toimivat optimaalisesti ja voimme olla rennommin sellaisia kuin olemme. Miten sitten vagus-hermon haaraa voidaan aktivoida? Rauhallisilla hengityksillä, joissa uloshengitys on sisäänhengitystä pidempi. Teen usein juuri tällaisia hengitysharjoituksia, koska niitä voi tehdä milloin ja missä vain esim. auton ratissa. 

TRE

Kun keho on ihan puupökkelö jännittämisestä, hyödynnän TRE-terapiaa. TRE tarkoittaa tärinäterapiaa, jolla täristellään jännityksiä kehosta pois. Tärinän voi saada aikaan tiettyjen liikkeiden avulla. Kun TREtä on harjoitellut jonkin aikaa, sen saa tapahtumaan itsekseen. Eläimethän tärisevät luonnostaan esim. adrenaliinia vaatineen saalistuksen jälkeen. Me ihmiset emme kehtaa täristä muiden edessä, siksi usein estämme tärinän. TRE-harjoituksessa tärinä kulkeutuu sinne, missä eniten jännityksiä on. Se poistaa lihasjännitystä ja adrenaliinia kehosta.

Hengityksen ja liikkeen yhdistäminen

Hengitys- ja meditaatioharjoitukset auttavat rauhoittumaan. Itselläni ne eivät kuitenkaan pelkästään auta. Tarvitsen kehon liikettä yhdistettynä hengitykseen, jotta saan purettua mielen tuomia jännitteitä kropastani. Yksinkertaisimmillaan tämä voi olla vaikka puoliaurinkotervehdyksen tekemistä. 

Hermostoa rahoittavat jooga-asennot

Rauhoittavat jooga-asennot rentouttavat hermostoa ja sitä kautta mieltä. Rauhalliset restoratiivista asennot voivat toimia. Itselläni toimii vielä paremmin, kun teen vuorotellen hermostoa kiihdyttäviä ja rauhoittavia asentoja. Löysin pari vuotta sitten Shakta-joogan, joka on tässä lajissa äärimmäisen tehokas. Shakta-tunnin jälkeen on rentoutunut olo ja se olo jatkuu vielä pitkään harjoituksen jälkeen. Shakta-joogaa olen tehnyt Risto Suikkasen ohjauksessa. Hän on hyvin perehtynyt tähän todellisen rentoutumisen tunteen tuovaan joogamuotoon ja osaa ohjata harjoitukset rauhoittavaa tavalla. 

KSM -kapselit 

Hyvä löytö, joka on luontaistuotepuolella tuonut apua rauhoittumiseen on KSM eli Ashwaganda-kapselit. Ne laskevat leposykettä, auttavat nukkumaan paremmin ja tasapainottavat hermostoa. Nämä ovat mulla joka päiväisessä käytössä. 

Jos olet jännittäjätyyppi tai olet miettinyt, millä keinoin saisit jännitystä hallintaan toivon, että sait itsellesi näistä keinoista vinkkejä. Jännitys on oikeasti hyväkin asia. Me tarvitaan elämässämme myös välillä pientä stressiä ja sopiva jännitys auttaa myös suoriutumaan asioista. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ruuhkavuosien ruokavalio

Voi ruuhkavuodet! Monia varmaan ärsyttää jo tuo sana, kun sitä hoetaan niin paljon. Mutta totta se on, 30-40 -vuotiailla on menossa yleensä kuormittavat ja kiireiset vuodet. Silloin omaan hyvinvointiin panostaminen voi olla haastavaa työkiireiden, lasten, isovanhempien voinnin ja muiden velvoitteiden kanssa. MUTTA se hyvinvoinnin vaaliminen on juuri siinä kohtaa erittäin tärkeää. Eihän sitä muuten jaksa.                                                      Kuvaaja: Tarmo Pajunen Hyvinvointiin kuuluu oleellisena osana syöminen ja ymmärrän hyvin, että se on helposti mitä sattuu, kun elämä on niin hektistä. Kuulun itse niihin ihmisiin, joilla herkuttelu ja epäsäännöllinen syölminen näkyvät kehossa samantien. Suvussani on lisäksi paljon verisuonitauteja, diabetestä ym. elintapasairauksia. Eli, jos haluan ylläpitää terveyttäni, on vähän oltava perillä siitä, mitä suuhunsa laittaa. Pienillä valinnoilla ja järkeistämisellä ruokavalionsa voi saada sellaiseksi, joka tukee energisyyttä, terveytt

Avaimia niska- ja hartiavaivojen helpottamiseen

Keho, mieli ja tottumuksemme Ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus. Kaikki, mitä on mielen päällä, vaikuttaa kehoomme ja päinvastoin. Kehomme ja mielemme taas vaikuttaa siihen, miten voimme olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja toisinpäin. Tänä päivänä ihmisillä on paljon asioita tehtävänä ja painetta suoriutua kaikista niistä . On työt, harrastukset, ystävät, perhe ja erilaiset tapahtumat, joiden kaikkien osalta ha lutaan suoriutua kiitettävästi . Keräämme paljon stressiä ja painetta itseemme ja se vaikuttaa mielialaamme, keho mme hyvinvointiin sekä sosiaalisiin suhteisiimme. Ihmisellä on taipumus kerätä stressistä aiheutuvia jännityksiä tiettyihin kehon kohtiin. Nämä kehon alueet alkavat menettää elinvoimaansa, aineenvaihduntaansa, joustavuuttaan ja alkavat oireilla. Jännitys ja stressi näkyy koko kehossa, erityisesti hartioissa. Yleensä niska-hartiakipuinen on kokenut paljon stressiä ja jännitystä, mikä on saanut hartiat nousemaan korviin ja olkapäät kääntymään ku

Vältettävät harjoitukset heti raskauden jälkeen ja vatsalihasten erkaumassa

  Kehon muutokset raskauden aikana   Raskauden aikana keho kokee mullistuksia yhdeksän kuukauden ajan. Relaksiini-hormoni pehmentää ja löystyttää kudoksia pikkuhiljaa, jotta kehossa tarjoutuu tilaa kohdun kasvulle. Ligamentit, sidekudokset, mutta myös lihakset pehmenevät koko kehossa raskauden aikana, jotta vauvalla olisi tilaa kasvaa ja lopulta syntyä. Nämä muutokset eivät luonnollisestikaan palaudu lähtöasemiinsa saman tien synnytyksen jälkeen, vaan relaksiini-hormoni vaikuttaa kehossa vielä jonkin aikaa. Lisäksi lihakset ja ligamentit ovat venyneessä tilassa, mikä vaatii aikaa palautuakseen. Suorat vatsalihakset muodostuvat kahdesta osasta ja niitä sitoo yhteen sidekudos nimeltä linea alba. Linea alba löystyy raskauden aikana ja suorat vatsalihakset loitontuvat toisistaa joillakin enemmän ja toisilla vähän vähemmän. Vatsalihakset koostuvat neljästä kerroksesta uloimmista vinoista, suorista, syvemmistä vinoista vatsalihaksista sekä syvästä poikittaisesta vatsalihaksesta. K