Siirry pääsisältöön

Arjessa kohti parempaa jaksamista, hyvinvointia ja aineenvaihduntaa


Olemme usein hyviä suorittamaan asioita ja helposti heittäydymme mittaamaan elämäämme tekemisiemme ja saavutustemme kautta. Kehon signaalien kuuntelu voi jäädä taka-alalle, kun paahdetaan tekemässä työtä, huolletaan kotia, hoidetaan lapsia, tavataan ihmisiä, kehitetään itseä ja treenataan. Nämä kaikki asiat ovat hyviä, kunhan niillä on sopiva tasapaino elämässä. Jos elämä on pelkkää tekemistä ja suorittamista, käy helposti niin, että sympaattinen hermojärjestelmämme ottaa vallan ja kehoon syntyy stressireaktio. Pitkäaikainen stressireaktio aiheuttaa ongelmia niin kehon aineenvaihdunnalle kuin muullekin toiminnalle. Ruuansulatus häiriintyy, sokeriaineenvaihdunta muuttuu, kehoon kertyvien kuona-aineiden poistuminen heikkenee, lihakset jäykistyvät jännityksestä sekä mieli kiristyy ja sumeutuu.



Kehon kertomia signaaleja on mahdollista oppia kuuntelemaan ja kunnioittamaan omassa toiminnassaan. Kehotietoisuus kannustaa tarjoamaan omalle keholleen sitä, mitä se milläkin hetkellä tarvitsee, on kyse sitten kehon asennosta, harjoittelusta, arkipäivän askareista tai ruokavaliosta. Oman kehon kuuntelun kautta on mahdollista elää hetkessä sekä nauttia juuri niistä asioista, joita kussakin hetkessä on tarjolla. 

Rentoutuminen, meditaatio, hengitysharjoitukset ja jooga auttavat kaikki lisäämään tietoisuutta omasta kehosta. Nämä harjoitukset ovat välineitä, joiden avulla voi saada rauhoitettua ajatusten virtaa ja herkistyttyä kuuntelemaan kehonsa viestejä. Kun kehonsa tuntee, on helpompi tehdä omaa hyvinvointia tukevia valintoja arjessa.


 

Toimistotyöläisen asento voi helposti päivän mittaa lysähtää niin, että hartiat työntyvät eteen, nousevat korviin ja selkä pyöristyy. Kehotietoisuuden kautta voi oppia aistimaan vääränlaista asentoa ja luonnostaan korjaamaan sitä ryhdikkäämmäksi päivän aikana. Mitä sitten tulee fyysiseen harjoitteluun työpäivän jälkeen, voi se joko edistää tai hidastaa päivästä palautumista. Jos harjoittelun jälkeinen olo tuntuu väsyneeltä ja kireältä, on kyseessä ollut liian rankka harjoitus. Kiireen ja väsymyksen keskellä on viisaampaa tehdä lempeämpää ja rentouttavampaa harjoittelua fyysisten ponnisteluiden sijaan. Silloin sympaattisen hermoston aiheuttamaa stressivaikutusta saadaan hillittyä ja aineenvaihduntaa tukevan parasympaattisen hermoston herääminen auttaa kehoa kohti tasapainoa. Päivän syömisten jälkeen taas voi tunnustella, miltä keho ja olo tuntuvat, ja sitä kautta päätellä millaiset ruokailutottumukset sopivat parhaiten oman hyvän olon saavuttamiseen.


Jotta saisimme vaalittua tasapainoa niin kehossa kuin mielessäkin, on hyvä muistaa tarjota itselleen tarpeeksi rentoutumishetkiä ja päästää irti ylisuorittamisesta. Kehon rentoutuessa parasympaattinen hermojärjestelmä pääsee myös aktivoitumaan. Sitä kautta keho ja mieli voivat paremmin ja arjen tekemisestä voi nauttia eri tavalla. Työpäivän jälkeen voi esimerkiksi nostaa jalat ylös ja rentoutua syvien hengitysten avulla 10 minuutin ajan päästäen samalla irti päivän tapahtumista. Kehon rentouden ja kuuntelun kautta voi helpommin olla tässä hetkessä ja nauttia siitä, mitä itsellä on. 


Omat sisäiset tuntemukset ohjaavat meitä parhaiten oikeaan suuntaan arkipäiväisissä valinnoissamme. Elämä on tässä ja nyt, ei eilisessä eikä huomisessa.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vältettävät harjoitukset heti raskauden jälkeen ja vatsalihasten erkaumassa

  Kehon muutokset raskauden aikana   Raskauden aikana keho kokee mullistuksia yhdeksän kuukauden ajan. Relaksiini-hormoni pehmentää ja löystyttää kudoksia pikkuhiljaa, jotta kehossa tarjoutuu tilaa kohdun kasvulle. Ligamentit, sidekudokset, mutta myös lihakset pehmenevät koko kehossa raskauden aikana, jotta vauvalla olisi tilaa kasvaa ja lopulta syntyä. Nämä muutokset eivät luonnollisestikaan palaudu lähtöasemiinsa saman tien synnytyksen jälkeen, vaan relaksiini-hormoni vaikuttaa kehossa vielä jonkin aikaa. Lisäksi lihakset ja ligamentit ovat venyneessä tilassa, mikä vaatii aikaa palautuakseen. Suorat vatsalihakset muodostuvat kahdesta osasta ja niitä sitoo yhteen sidekudos nimeltä linea alba. Linea alba löystyy raskauden aikana ja suorat vatsalihakset loitontuvat toisistaa joillakin enemmän ja toisilla vähän vähemmän. Vatsalihakset koostuvat neljästä kerroksesta uloimmista vinoista, suorista, syvemmistä vinoista vatsalihaksista sekä syvästä poikittaisesta vatsaliha...

Venytystekniikka, jolla saavutat liikkuvuutta nopeammin ja tehokkaammin

Olen monesti käyttänyt apuna yksittäisissä venytyksissä sekä joogaharjoituksessa pnf-menetelmää  (proprioceptive neuromuscular facilitation).  Pnf-menetelmä tuo tehoa venytykseen ja auttaa saamaan aikaan liikkuvuutta nopeammin.  Venytysmenetelmä perustuu lihaksissa oleviin jännitystä aistiviin Golgin jänne-elimiin. Ne  varmistavat, että lihas ei jännity / kiristy liikaa, jotta lihaksen kiinnityskohta luussa ei vaurioituisi. Kun jänne-elimet huomaavat lihaksen kiristyvän liikaa, ne lähettävät keskushermoston kautta rentoutumiskäskyn kohdelihakselle.  Golgin jänne-elimet, jotka siis edistävät lihaksen rentoutumista, aktivoituvat lihasta venytettäessä. Jänne-elimiä voidaan kuitenkin rekrytoida lisää, jolloin päästään entistä syvemmälle venytykseen tai asentoon.  Miten tämä sitten tapahtuu?  1. Ensin annetaan halutun lihasryhmän esim. takareisien venyä siihen asti, kunnes alkaa tuntumaan kireyttä. Eli viedään venytys siihen asti, mi...

Harjoitteita raskaudesta palautumiseen

Synnytyksestäni on nyt kulunut 7 viikkoa ja moni on kysellyt, joko olen palannut taas joogaharjoittelun pariin. Periaatteessa olen, mutta tehden hyvin spesifejä ja yksinkertaisia harjoitteita. Tein itselleni vatsalihasten erkaumatestin noin kuukausi synnytyksen jälkeen ja havaitsin pientä koloa vatsalihasteni välillä. Vatsalihakseni olivat siis hieman erkaantuneet raskauden aikana. Navan yläpuolelle vatsalihasten väliin mahtui ainakin kaksi sormea, navan kohdalle ja sen alapuolelle enemmän kuin kolme. (Tilanne on normaali, kun vatsalihasten väli on noin alle kaksi sormeleveyttä). Mitä vatsalihasten erkauma aiheuttaa? Vatsalihasten erkauma on hyvin yleistä ja yleensä tila palautuu noin kahden kuukauden kuluttua synnytyksestä. Joskus tila ei mene ohi, jolloin tarvitaan erityisiä harjoitteita erkaantuneiden vatsalihasten palauttamiseen. Erkauma voi aiheuttaa vatsan pömpötystä, lantionpohjan toimintaongelmia (mm. virtsanpidätysongelmia), lannerangan tuen heiketessä alaselkäkipuja, k...